Viikko 5: torstai

Niin sitä eletään jo torstaita. Tänään olikin helppo päivä juoksukoulun osalta. Tänään on nimittäin vapaa päivä. Se onkin vietetty lähinnä tuskastellessa ensin aamupäivä pihalla hirveessä viidakkohelteessä ja ilta sitten sisällä pidellen vesisadetta ja pelaten lottoa lasten kanssa.


Mutta eilen olikin taas omalla tavallaan todella kamala lenkki ja toisaalta todella mahtava. Ohjelmassa oli "Juokse 10 min ja käänny. Juokse 10 min taukoja pitämättä kotia kohti." Mun maalaisjärjelläni 10+10 ilman taukoja on sama kuin 20 minuuttia ilman kääntymisiä. Ja musta on kivempi mennä lenkki siis sellainen "ympyrä" kuin kääntyä takaisin päin.

Eli kello 19.30 eilen illalla päätin, että nyt mennään kokeilemaan taas uusia rajoja. En ole 20 minuuttia putkeen juossut varmaan ikinä*. Ajattelin, että illemmalla olis jo vähän viilempää. No olihan se. Ehkä kaksi astetta. Mittari näytti iloisesti 27,5 astetta lämpöä, että ei ainakaan vilu tullut. En ole varmaan koskaan myöskään näin kuumassa ja kosteassa ilmassa yrittänyt minkäänlaista urheilusuoritusta. Nytpä sitten tuli sekin koettua. Ja voin sanoa, että aika kaameeta oli.

Hiki ainakin tuli. Jo ekan parin minuutin jälkeen olo oli todella tuskaisa. Siis kuumuuden puolesta. Juoksu suju ihan kivasti ekat 5 minuuttia. Sitten alko hapottaa jo vähän. 8 minuutin kohdalla oli todella vaikeaa, mutta siitä selvittiin ja muutama minuutti meni taas ihan ok. 13-14 minuutin kohdalla teki mieli itkeä, kun tuntu niin kamalalta. Jalat oli ihan hyytelöä, kengät paino tonnin, henki ei meinannut kulkea, kuumottikin niin perkeeleesti. Mutta ajattelin vaan, että voitonpuolella vaan ollaan jaksaa, jaksaa, kohta on alamäki. Ja sitten todella alamäessä helpotti ja sekin auttoi että sitten olitiin metsän siimeksessä jossa oli hieman viileämpää ku aukealla. Mutta pahin kaikesta oli kuitenkin viimiset 1½ minuuttia. Todella sai käyttää kaiken tahdonvoimansa, että piti yllä sitä juoksua muistuttavaa askellusta. Askel lyheni, hidastui ja ryhti painui kasaan. Ei vaan meinannut jaksaa enää. Sykekin nousi lopussa lähelle 180 vaikka tosiaan vauhti oli jo todella etanaluokkaa.
Viimisen juoksu askeleen jälkeen todella tuntui siltä, että jalat pettää kävellessä. Kamalaa oli juokseminen, mutta MUTTA MÄ KÄRSIN SITÄ TUSKAA 20 MINUUTTIA! Jee! Tästä se lähtee! Puolituntia on enää 10 minuutin päässä. Sekin on sellainen henkinen raja. Jos puolet tunnista jaksaa juosta niin on se mulle ainakin kova juttu.
No mutta siis koska tein lenkin niin kävelyä (erittäin hidasta) tuli päälle vielä 10 minuuttia.


Sykemittari kertoi lenkin jälkeen, että keskisyke oli 168 ja huippusyke 185. Kaloreita kului 205. Lenkin kesto 30 minuttia ja lenkistä 14% tuli suoritettua sykealue 2, 22 % sykealue 3 ja 64% sykealue 3 yläpuolella.
Juostu matka helteisessä kelissä 20 minuutissa oli n. 2,5 km.


Huomioita lenkkipolulta: 

1. Lenkkarien nauhat kannattaa välillä aina kiristää koko matkalta. Ne tuppaa venymään ja lenkkarit alkaa ikävästi "lonksumaan".

2. Tarvis varmaan hankkia sellainen vyölaukku/teline/kotelo mikälie, johon saisi juomapullon. Hippasen janottaa kuumalla jo 10 minuutin jälkeen... pari hörppyä vettä olis virkistänyt aikatavalla matkalla.








* Tai no ehkä lapsena, mut sitä ei lasketa, kun lapsena nyt on vaan loputtomasti energiaa eikä minkäänlaista ajantajua...